Trendiä vastaan: Miten X-sukupolvi ajaa tekoälyn käyttöönottoa työpaikoilla

Yleinen oletus on, että teknologian käyttöönottoa ohjaavat nuoret. Kun puhutaan tekoälyn käyttöönotosta toimistossa, mieleen saattaa tulla stereotypia: Z-sukupolven digitaalinen natiivi, joka ajaa muutosta ja omaksuu tekoälyn mullistavat mahdollisuudet. Eikö tämä olekin se sukupolvi, joka on nopein työpaikan ulkopuolella omaksumaan uusimmat sosiaalisen median alustat ja uusimmat teknologiset trendit?

No tiedäthän mitä oletuksista sanotaan. Kuva on paljon moninaisempi kuin miltä se aluksi näyttää. Uusi tutkimus osoittaa, että 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat kirjanpitäjät eivät suinkaan vitkastele, vaan ottavat tekoälyn käyttöön nopeammin kuin nuoremmat kollegansa. He ottavat nopeammin käyttöön generatiivisia tekoälytyökaluja ja ovat nähneet nopeammin hyödyt siitä, miten teknologia voi auttaa muuttamaan heidän työskentelytapojaan. Esimerkiksi havaitsimme, että vain 16 % 18–24-vuotiaista käyttävät tekoälyä asiakastietojen ja raportoinnin kehittämiseen. Yli 55-vuotiaiden keskuudessa luku on 50 %. Vaatimustenmukaisuuteen liittyvissä tehtävissä vastaavat luvut ovat 39 % ja 71 %.

Nämä löydökset eivät ole linjassa sen tavanomaisen käyttöönottokäyrän kanssa, johon meidät on opetettu odottamaan – ja jonka muut tutkimukset ovat osoittaneet. Deloitten tuore tutkimus osoitti, että 62 % 16–34-vuotiaat ovat käyttäneet aktiivisesti generatiivista tekoälyä, kun taas 14–55-vuotiaista vain 75 %.

Miksi siis näemme erilaisen kuvan kirjanpidossa, kun on kyse nuorten vuorovaikutuksesta tämän teknologian kanssa?

Nykyinen tilanne

Tutkimuksemme osoittaa, että vanhemmat kirjanpitäjät käyttävät tekoälytyökaluja, kuten työnkulun automaatiota ja vaatimustenmukaisuuden hallintaohjelmistoja, innokkaammin kuin nuoremmat kollegansa. Tähän vaikuttavat monet tekijät, kuten halukkuus ottaa käyttöön uutta teknologiaa manuaalisten prosessien käsittelemiseksi, tietoisuus uhkaavasta osaajapulasta ja vahva kannustin tuottavuuden parantamiseen.

Samaan aikaan nuoremmat kirjanpitäjät eivät ota tekoälyä käyttöön, koska heillä on rajoitetusti mahdollisuuksia käyttää edistyneitä työkaluja juniorirooleissa ja tähän liittyvät koulutus- ja käyttöoikeusvajeet ovat puutteellisia. Tilitoimistoille tämä on ongelma. Käytön on kukoistava kaikkien työntekijöiden keskuudessa, ei vain tiettyjen väestöryhmien keskuudessa, jotta tekoäly voi auttaa muuttamaan nykyisiä työskentelytapoja.

Nämä löydökset ovat hyödyllinen ponnahduslauta tärkeän keskustelun aloittamiseen siitä, miten meidän tulisi lähestyä teknologian käyttöönottoa työpaikalla. Tekoälyn ja automaation avulla voidaan löytää tuottavuutta ja tehokkuutta parantavia mahdollisuuksia, mukaan lukien toistuvan, vähäarvoisen työn vähentäminen ja tarkemman ennakoivan analytiikan mahdollistaminen. Tämä voi auttaa parantamaan suorituskykyä ja työtyytyväisyyttä kaikissa rooleissa aloitusvaiheesta johtotasolle.

Kirjanpidon kaltaisessa ammatissa tekoälyn käyttöönotto voisi helpottaa työmäärää kaikilla osa-alueilla. Sen lisäksi taloudelliset hyödyt ovat huomattavia: Brittiläiset tilitoimistot voisivat saada takaisin lähes 48,000 XNUMX puntaa laskutettavaa aikaa kirjanpitäjää kohden vuosittain. Tämä olisi seurausta vanhentuneiden järjestelmien ja prosessien modernisoinnista, kasvavan hallinnon ratkaisemisesta ja teknologian paremmasta hyödyntämisestä tuottavuuden parantamiseksi.

Miksi vanhempi sukupolvi omaksuu tekoälyn?

Ennen kuin keskustelemme tulevista muutoksista, tarkastellaanpa kirjanpidon tekoälyn ikäeron paradoksin taustalla olevia seikkoja.

On tärkeää huomata, että ylempi johto on tietoisempi alan uhkaavasta osaajapulasta. Ja he ovat todennäköisemmin päätöksentekijöitä, jotka keskustelevat rekrytointihaasteiden mahdollisista vaikutuksista. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi he ottavat aloitteen tulevaisuuden varautumiseen oppimalla automatisoimaan tehtäviä ja tiedostavat, että heidän yrityksillään voi pian olla vaikeuksia täyttää keskeisiä rooleja.

On myös totta, että ylemmän johdon edustajilla on vuosikymmenten kokemus manuaalisista prosesseista – he tietävät tarkalleen, kuinka paljon aikaa toistuviin hallinto-, raportointi- ja vaatimustenmukaisuustehtäviin voi käyttää. Tämä tarkoittaa, että he pystyvät selkeämmin näkemään tekoälyn ja automaation arvon toiminnan virtaviivaistamisessa ja manuaalisen työmäärän vähentämisessä. Mahdollisuus kohdentaa tämä arvokas aika strategisempaan työhön tekoälyn avulla saattaa tuntua houkuttelevammalta ihmisille, joilla on tätä kokemusta takanaan.

Lopuksi, ylemmällä johdolla on vahva kannustin parantaa tuottavuutta. Yhä haastavammassa taloustilanteessa tilitoimistojen on hyödynnettävä resurssejaan, henkilöstöään ja aikaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Tekoälyn tullessa yhä helpommin saataville ja käyttäjäystävällisemmäksi on järkevää, että ylempi henkilöstö ajaa sen käyttöönottoa.

Mikä estää nuoria kirjanpitäjiä ottamasta tekoälyä käyttöön?

Meidän on myös pohdittava, mikä on 20–30-vuotiaiden keskuudessa näkemämme käyttäytymisen taustalla. Onko tekoälyn käytön myönteinen kuva ylemmillä tasoilla huolestuttava mahdollisuus: omaksuvatko vanhemmat kirjanpitäjät tekoälyn nopeammin, koska yritykset rajoittavat sen käyttöä nuorempien, vähemmän kokeneiden ammattilaisten keskuudessa?

On olemassa skenaario, jossa tekoälyn luotettavuuteen tai ennustettavuuteen liittyvät huolet tarkoittavat, että sen käyttöä rajoitetaan henkilöstölle, joka ei ole vielä ehtinyt täysin todistaa kykyjään. Koska johtoryhmä pitää silmällä sijoitetun pääoman tuottoa, organisaatio ei välttämättä tue tai kannusta nuorempia työntekijöitä teknologian käyttöön.

Tuo varovaisuus on jossain määrin viisasta – et ehkä halua ottaa käyttöön uutta merkittävää tekoälystrategiaa kokonaan nuorempien työntekijöiden käsiin. Mutta varovaisen toiminnan sijaan työnantajien tulisi tarttua tilaisuuteen ja investoida koulutukseen ja hallintoon tukeakseen henkilöstöään tämän teknologian käytössä.

On todellakin olemassa riski, että nämä luvut viittaavat koulutuksen ja tekoälyyn liittyvän osaamisen täydennyskoulutuksen saatavuuden puutteisiin. Jotta yritykset, mukaan lukien tilitoimistot, voivat hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla, niiden on varmistettava, että koulutusta tarjotaan koko organisaatiossa ja että myös nuorempi henkilöstö voi hyödyntää virtaviivaistettuja työskentelytapoja.

 Mitä seuraavaksi?

Nämä luvut viittaavat enimmäkseen rohkaisevaan kuvaan. Iäkkäämmän työvoiman omaksuminen tekoälyn viittaa johtajuuteen, joka on avoin teknologian tarjoamille mahdollisuuksille. Samalla on tärkeää olla aliarvioimatta nuoremman henkilöstön varustamisen etuja – koko organisaation asettaminen tasapuoliselle pohjalle antaa parhaat mahdollisuudet onnistumiseen.

Seuraava askel on varmistaa, että työntekijöillä kaikilla tasoilla on mahdollisuus tutustua uuteen teknologiaan selkeän ohjeistuksen ja koulutuksen tuella. Työnantajien tulisi myös ymmärtää, että pelkkä tekoälyyn investoiminen ei riitä saamaan organisaatiossa hyväksyntää. Todellinen muutos tapahtuu, kun he pystyvät yhdistämään teknologiansa, taitonsa ja strategiansa ja toimimaan sen mukaisesti. 85% uusista ammattilaisista, jotka asettavat työ- ja yksityiselämän tasapainon etusijalle työnantajaa valitessaan, tekoäly tarjoaa tehokkaan mahdollisuuden auttaa tiimejä työskentelemään älykkäämmin, ei kovemmin, ja saavuttamaan työntekijöiden yhä enemmän arvostaman työ- ja yksityiselämän tasapainon.