Ajatusjohtajat

Miksi IT-johtajien on uudelleenarvioitava tekoälyjärjestelmien käyttöönotto joustavassa työssä

mm
Lisää Unite.AI suosikkilähteisiisi Google-palvelussa

Kun organisaatiot pohtivat tulevaisuuden työn muotoa ja sitä, tulisiko työntekijöiden palata toimistoihin, jäädä etätyöhön vai sopeutua hybridi-malleihin, yksi asia on muuttumaton: Teknologian on sopeuduttava ihmisten tarpeisiin, ei päinvastoin. Joustavat työympäristöt menestyvät vain, kun työkalut mahdollistavat työntekijöiden tehdä parastaan työtään vaikka missä, vaikka milloin. Tekoäly, joka on kasvamassa nopeasti ja lupaava, lupaa olla tämän tulevaisuuden suuri mahdollistaja. Tämän toteuttaminen on kuitenkin monimutkaisempaa.

Monet IT-johtajat ovat innostuneita julistamaan tekoälyjärjestelmien käyttöönoton onnistuneeksi, kun taas työntekijät usein kertovat toisenlaisen tarinan. Tuore tutkimus GoTolta osoittaa, että 91 % IT-johtajista uskoo, että heidän organisaatiot käyttävät tekoälyä tehokkaasti joustavissa työmalleissa, kun taas vain 53 % työntekijöistä on samaa mieltä. Tämä ero edustaa enemmän kuin vain havaintoongelmaa. Se voi heijastaa haaskattuja investointeja, alikäytettyjä työkaluja ja kasvavaa riskiä, että työntekijät voivat nähdä tekoälyn kuormana eikä hyödynä.

Jotta tekoäly voisi todella toteuttaa lupauksensa, IT-johtajien on uudelleenarvioitava lähestymistapaansa käyttöönottoon. Sen sijaan, että uusia ratkaisuja otettaisiin käyttöön nopeuden tai uutuuden perusteella, painopistettä tulisi siirtää työntekijöiden voimaannuttamiseen, tiettyjen haasteiden ratkaisemiseen ja teknologian luottamuksen rakentamiseen. Onnistunut tekoäly joustavassa työssä ei ole kyse siitä, että otettaisiin käyttöön enemmän työkaluja, vaan siitä, että oikeat työkalut otettaisiin käyttöön oikealla tavalla ja ihmisten keskiössä.

Tekoälyn lupa ja vaarat joustavassa työssä

Työntekijät eri tehtävissä luottavat nyt tekoälyyn tehtävistä, jotka ulottuvat tapaamisten aikatauluttamisesta automaattisiin palvelupyyntöihin ja yhteistyön parantamiseen. Kun tekoälyä sovelletaan hyvin, se voi vähentää kitkaa, sujuvoittaa prosesseja ja poistaa työkaluja, mukaan lukien manuaaliset ja toistuvat tehtävät, jotta työntekijät voivat keskittyä arvokkaampiin tehtäviin.

Esimerkiksi generatiivisen tekoälyn ohjaamat palvelupöydät voivat mahdollisesti auttaa vastaamaan kysymyksiin ja ratkaisemaan rutiinongelmia välittömästi, vapauttaen sekä työntekijät että IT-tiimit. Samoin tekoälyllä parannetut etätyökalut voivat varmistaa, että tekniset asiantuntijat hyötyvät asiantuntijatiedosta tai korjausratkaisuista, jotka perustuvat automaattisiin istuntojen yhteenvetoihin, parantaen myös työntekijöiden kokemusta riippumatta siitä, mistä he työskentelevät. Organisaatioille, jotka kamppailevat hybridien ja etätyön monimutkaisuuden kanssa, nämä työkalut voivat toimia yhdistävänä kudoksena, varmistaen, että mikään työntekijä ei jää paitsi riippumatta sijainnista.

Vaarat ovat kuitenkin yhtä todellisia. Koulutus on usein rajoitettua tai annetaan kerran, mikä voi tehdä työntekijöille haasteelliseksi käyttää tekoälytyökaluja tehokkaasti. Kun työkalut eivät täytä odotuksia tai aiheuttavat uusia haasteita, tekoälyyn liittyvä luottamus voi heikentyä. Tämä luo kuilun johtajien optimismin ja työntekijöiden päivittäisen kokemuksen välille.

Uudelleenarviointi: Tienviittoja IT-johtajille

Tämän kuilun sulkeminen vaatii muutosta asenteessa. Tekoälyä ei tulisi nähdä ainoastaan teknologian käyttöönottona, vaan ihmisten osallistumisen muutoksena. IT-johtajien on puolustettava käyttöönoton lähestymistapaa, joka priorisoi käytettävyyttä, oppimista ja ongelmanratkaisua. Tässä on kolme strategiaa, joiden avulla voidaan tehdä tämä muutos todeksi.

1. Kouluta työntekijöitä säännöllisesti ja tuloksellisella koulutuksella

Koulutus on usein ensimmäinen uhri nopean tekoälyadoption aikana. Monet organisaatiot ilmoittavat uudesta tekoälytyökalusta, järjestävät yhden koulutussession ja olettavat, että työntekijät selvittävät loput itse. Tekoäly on kuitenkin suhteellisen nuori ja monimutkainen teknologia, joka vaatii jatkuvaa, sopeutuvaa oppimista. Tämä on erityisen tärkeää joustavissa työympäristöissä, joissa työntekijät eivät välttämättä ole ympäröityniä muilla, joilta he voivat oppia tekoälyn käytöstä.

Sen sijaan, että olisi yksi kokoinen koulutus, IT-johtajien tulisi toteuttaa jatkuva ohjelma, joka keskittyy tuloksiin. Työntekijöiden on nähtävä, miten tekoäly auttaa heitä säästämään aikaa, vähentämään turhautumista tai saavuttamaan tavoitteita, jotka ovat heille tärkeitä heidän rooleissaan. Esimerkiksi myyntitiimi voi hyötyä tekoälystä, joka nopeuttaa tarjouskirjoittamista, kun taas asiakastukitiimi voi tarvita koulutusta chatbottien käytöstä, jotka priorisoivat palvelupyyntöjä.

Kouluttamalla työntekijöitä tuloksellisesti, IT-johtajat lisäävät tekoälyn omaksumista ja luottamusta. Mitä enemmän työntekijät luottavat työkaluihin, sitä enemmän he kokeilevat ja löytävät uusia käyttötarkoituksia itselleen.

2. Tarjoa ohjeistusta optimaalisista käyttötarkoituksista kokeilun edistämiseksi

Vaikka jotkut työntekijät voivat omaksua tekoälyn luonnollisesti, monet epäröivät käyttää työkaluja ilman selkeää ohjeistusta. Pelko tekoälyn väärinkäytöstä tai korvaamisesta teknologialla voi tukahduttaa luovuutta. IT-johtajilla on kriittinen rooli tekoälyn esittämisessä työntekijöiden avustajana, joka toimii yhteistyössä heidän kanssaan, eikä uhkana.

Tämä tarkoittaa, että tiettyjä, korkean arvon käyttötarkoituksia tulisi aktiivisesti edistää. Esimerkiksi IT-tiimi voi esitellä, miten tekoäly auttaa ratkaisemaan salasanan palauttamisia välittömästi tai miten kokousavustaja voi luoda tarkan yhteenvetoa poissaoleville kollegeille. Korostamalla näitä voittoja, johtajat normalisoivat tekoälyn käytön ja rohkaisevat työntekijöitä kokeilemaan teknologiaa matalan riskin tilanteissa.

Kokeilu on avainasemassa. Joustavat työympäristöt ovat dynaamisia, ja työntekijät ovat usein parhaiten asemissa tunnistamaan kipupisteitä, joita tekoäly voi ratkaista. Edistämällä tutkimuskulttuuria selkeiden rajoitusten kanssa, organisaatiot voivat lukita innovaation alhaalta ylöspäin.

3. Suunnittele vankat viankorjausjärjestelmät haasteiden ratkaisemiseksi

Jopa parhaat suunnitellut tekoälytyökalut voivat toisinaan tehdä virheitä. Se, mitä on tärkeää, on se, miten nopeasti ja tehokkaasti organisaatiot vastaavat, kun ne tekevät. Ilman vankkoja viankorjausjärjestelmiä työntekijöiden turhautuminen kasvaa ja omaksuminen tyrehtyy.

IT-johtajien on varmistettava, että tekoälyyn liittyvä tuki on yhtä vaivatonta kuin itse työkalut. Tämä voi tarkoittaa omistautuneiden tukipalvelujen luomista tekoälyyn liittyviin ongelmiin, tekoälydiagnostiikan sisällyttämistä olemassa oleviin palvelupöytiin tai määrittämistä mestareita osastoittain, jotka voivat avustaa kollegoitaan. Tavoitteena on poistaa kitka nopeasti, jotta työntekijät näkevät ongelmat tilapäisinä takaiskuintina eivätkä syinä hylätä työkalua kokonaan.

Viankorjaus ei tulisi rajoittua vain ongelman ratkaisemiseen. Se tulisi luoda palautekanavia, jotka ohjaavat tulevia käyttöönottoja. Jos työntekijät ilmoittavat jatkuvasti, että chatbotti kamppailee tietyillä pyynnöillä, IT-johtajien tulisi käyttää tätä näkemystä sekä työkalun että siihen liittyvän koulutuksen parantamiseen.

Tekoälyyn liittyvän luottamuksen rakentaminen

Onnistunut tekoälykäyttöönotto on luottamuksen ja aktiivisen käytön asiasta. Työntekijöiden on uskottava, että tekoäly on heidän tukijanaan, eikä korvaajanaan. Heidän on tunnistettava, että työkalut ovat luotettavia, turvallisia ja heidän tarpeidensa mukaisia. Rohkaisevasti tuore tutkimus osoittaa, että lähes kaikki työntekijät (95 %) ja IT-johtajat (92 %) tukevat yrityksensä nykyisiä investointeja tekoälytyökaluihin tai uskovat, että heidän yrityksensä tulisi investoida enemmän. Tämä innostus on vahva perusta, mutta se voidaan heikentää, jos käyttöönotto toteutetaan huonosti tai jos työntekijät kamppailevat nähdäkseen arvon päivittäisessä käytössä.

Luottamus rakennetaan tietoisesti avoimuuden ja reagointikyvyn kautta. IT-johtajien on kommunikoida avoimesti siitä, mitä tekoäly voi ja mitä ei voi tehdä, mitä dataa se käyttää ja mitä suojaustoimia on toteutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Johtajien on myös kuunneltava työntekijöiden huolia ja toimittava niiden mukaan. Kun työntekijät näkevät, että heidän palautensa muokkaa käyttöönottoja, heistä tulee prosessin kumppaneita, eikä ainoastaan passiivisia osallistujia.

Hypestä todelliseen vaikutukseen

Tekoälyn ympärillä vallitseva innostus on kiistätön, mutta hype yksinään ei muuta työpaikkoja. Itse asiassa 62 % työntekijöistä kokee, että tekoäly on ollut merkittävästi yliarvostettu. Tämä korostaa todellisen vaikutuksen tärkeyttä, miten tekoäly parantaa tuottavuutta, yhteyttä ja työntekijöiden tyytyväisyyttä joustavissa työmalleissa.

Uudelleenarvioimalla käyttöönottoa ihmisten keskiössä olevalla asenteella IT-johtajat voivat sulkea kuilun havaintojen ja todellisuuden välillä. Tämä tarkoittaa sitoutumista jatkuvaan koulutukseen, selkeän ohjeistuksen tarjoamiseen käyttötarkoituksista ja vankkojen tukijärjestelmien luomista. Ennen kaikkea se tarkoittaa tekoälykäyttöönoton suunnittelua, joka kunnioittaa työntekijöiden tarpeita ja kokemuksia.

Organisaatiot, jotka omaksuvat tämän lähestymistavan, eivät ainoastaan maksimoi tekoälyinvestointejaan vaan myös luovat joustavia työympäristöjä, joissa työntekijät tuntevat itsensä valmiiksi ja tuettuksi. Värittynyt tekoälytoteutus on avain joustavan, tuottavan ja yhteyden tulevaisuuden työpaikan muotoiluun.

Joseph George on GoTon IT-tuotteiden portfolion johtaja ja tuotejohtaja. Hän on vastuussa portfolion liiketoimintastrategian määrittelystä ja optimoinnista sekä toteutuksen koordinoinnista eri toimintojen välillä. Ennen GoToa Joseph johti tuotepäällikkyyttä IT Operations Management -portfoliolle BMC Softwarella, mikä johti merkittäviin muutoksiin ja 10-kertaiseen SaaS-kasvuun. Hänen kokemuksensa kattaa myös työn yksityisissä ja julkisissa teknologiayrityksissä, mukaan lukien startup-yritykset ja suuret konsernit, joissa Josephilla on vahva track record liiketoimintamuutoksessa, liikevaihdon kasvussa ja kurinalaisessa portfolioiden hallinnassa.

Josephin filosofia on ymmärtää yhteistyön merkitys organisaatiotasolla menestyksen saavuttamiseksi. Hänen mottonsa on priorisoida optimaalinen suuntautuminen epätäydelliseen strategiaan verrattuna huonoon suuntautumiseen täydelliseen strategiaan, puolustamalla yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa, joka edistää toimintojen välistä suuntautumista.