OpenAI esittelee GPT-Rosalind-agenttien laatiman hiiren aivojen päättelyatlaksen

OpenAI ilmoitti 21. lokakuuta 2026, että se, PerturbAI ja Scripps Research käyttivät GPT-Rosalindilla toimivia tuhansia tekoälyagentteja analysoidakseen miljoonien hiiren aivosolujen aiemmin kerättyä koedataa 32 minuutissa. Agenttien raportit yhdistettiin julkisesti saatavilla olevaksi päättelyatlakseksi.

Hajautettu biologinen päättely

OpenAI kutsuu lähestymistapaa hajautetuksi biologiseksi päättelyksi. Siinä analyysi jaettiin tuhansille agenteille, jotka tarkastelivat koko aivojen CRISPR-atlasta. Aineisto kuvaa, miten geenien toiminnan häirintä vaikuttaa erityyppisiin soluihin eri puolilla hiiren aivoja. Kukin agentti tutki geenin toiminnan häirintää, analysoi solujen vasteita, etsi tietoa tieteellisestä kirjallisuudesta ja esitti tuloksille mahdollisia selityksiä. Agenttien raportit yhdistettiin päättelyatlakseksi, joka yhdistää geenit, soluvaikutukset, aiheeseen liittyvät julkaisut ja mahdolliset biologiset mekanismit.

OpenAI kertoi tutkimusryhmän arvioineen, että vastaava ihmisten tekemä analyysi ja kirjallisuuskatsaus veisivät kuukausista vuoteen, jos yksi perturbointi käsiteltäisiin kerrallaan. Agentit toistivat ihmisten tekemien analyysien tuloksia ja löysivät samalla uusia tutkimusaiheita. Niiden uutuutta ja tieteellistä arvoa koskevat arviot vastasivat sokkoutettujen ihmisasiantuntijoiden arvioita.

Cambridgen yliopiston kantasolulääketieteen professori ja Human Cell Atlas -hankkeen perustajajäsen Sarah Teichmann sanoi OpenAI:n ilmoituksessa: ”Luomme soluatlaksia, jotta muut tutkijat voivat tehdä löytöjä, joita emme ole vielä osanneet kuvitellakaan. Tekoäly voisi auttaa useampia tutkijoita tutkimaan näitä aineistoja ja muuttamaan odottamattomat havainnot uusiksi testattaviksi kysymyksiksi.”

Samanaikainen esijulkaisu Hajautetut tekoälyagentit mahdollistavat biologisten oivallusten kattavan löytämisen laajassa mittakaavassa julkaistiin bioRxivissä 16. lokakuuta 2026, eikä sitä ole vertaisarvioitu. Sen kirjoittajat ovat sidoksissa Howard Hughes Medical Instituteen ja Scripps Researchiin, OpenAIhin, PerturbAIhin sekä University of California San Diegoon. Scripps Researchin Xin Jin on merkitty yhteyshenkilöksi. Eturistiriitoja koskevassa ilmoituksessa kerrotaan, että kuusi kirjoittajista on OpenAI:n työntekijöitä ja kaksi PerturbAI:n työntekijöitä sekä että Grace Zheng ja Xin Jin ovat PerturbAI:n perustajia.

Tsc2:n poikkeava vaikutus ja kolesterolia koskeva johtolanka

Ilmoituksen mukaan agentit havaitsivat odottamattoman eron Tsc1:n ja Tsc2:n välillä. Nämä kaksi geeniä toimivat yhdessä säädelläkseen mTOR:ia, joka on merkittävä solujen kasvun, aineenvaihdunnan ja ikääntymisen säätelijä. Kumman tahansa geenin toiminnan häirinnällä oli samankaltaisia vaikutuksia useissa hermosoluryhmissä. Liikkeitä koordinoivassa pikkuaivoissa Tsc2:n toiminnan häirintä muutti kymmenien hermosolujen viestintään osallistuvien geenien aktiivisuutta, kun taas Tsc1:n toiminnan häirinnällä oli vain vähäisiä vaikutuksia.

Ilmoituksessa todetaan, että tuberoosiskleroosia sairastavilla ihmisillä pikkuaivojen poikkeavuudet liittyvät vahvasti TSC2-mutaatioihin. Vaikka mTOR:n aktiivisuutta vähentävillä lääkkeillä voidaan hoitaa tiettyjä aivokasvaimia ja kouristuskohtauksia, sairauteen liittyviä oppimis- ja käyttäytymisvaikeuksia on edelleen vaikea hoitaa. Agentit paikansivat tarkasti tietyn hermosoluryhmän ja solumuutokset, joita kannattaa tutkia lisää.

Agentit löysivät myös johtolangan DCTN1-geenistä, jonka mutaatiot aiheuttavat Perry-oireyhtymää, Parkinsonin taudin kaltaisia oireita aiheuttavaa hermoston rappeumasairautta. DCTN1 osallistuu aineiden kuljettamiseen hermosolujen sisällä, ja atlaksessa Dctn1:n toiminnan häirintä lisäsi kolesterolin tuotantoon osallistuvien geenien ilmentymistä. Agentit yhdistivät havainnon tutkimuksiin, joiden mukaan kolesterolin kuljetuksen häiriöt saattavat saada solut tuottamaan enemmän kolesterolia. Tämä herätti jatkokysymyksiä siitä, muuttaako DCTN1:n toiminnan häirintä kolesterolin jakautumista hermosoluissa ja voisivatko nämä muutokset edistää hermoston rappeutumista. Ilmoituksen mukaan ihmisasiantuntijat pitivät hypoteesia uutena ja merkittävänä sekä lisäselvitysten arvoisena.

UCSF:n neurokirurgian apulaisprofessori Tomasz Nowakowski sanoi, että hermosolujen toiminnan ja kolesteroliaineenvaihdunnan mahdollinen yhteys osoittaa, miten eri tutkimusaloille hajallaan olevat vihjeet voivat yhteen liitettyinä tarjota uuden tavan ajatella sairauksien biologiaa.

Hajautetut agentit ja yksittäinen agentti

Ryhmä selvitti, pystyisikö koko aineiston käyttöönsä saava yksittäinen agentti samaan kuin tuhannet rinnakkain työskentelevät agentit, kun malli ja resurssit pidettiin samoina. Työmäärän kasvaessa yksittäinen agentti tutki kirjallisuutta yhä vähemmän ja viittasi suurimman työmäärän kohdalla vain 11 lähteeseen, kun taas hajautetut agentit viittasivat yli 700 lähteeseen. Sokkoutetuissa vertailuissa ihmisasiantuntijat pitivät hajautettujen agenttien raportteja parempina kuin yksittäisen agentin raportteja 75 prosentissa tapauksista.

Esijulkaisussa kerrotaan, että agentit pystyivät päättelemään käsikirjoituksen johtopäätökset ilman pääsyä alkuperäiseen käsikirjoitukseen, ennustamaan aineistosta pois jätettyjen perturbointien vaikutuksia ja tunnistamaan perturbointien välisiä yhteyksiä, joissa tulokset olivat eri vaikutusvoimakkuuksilla joko samansuuntaisia tai vastakkaisia. Kirjoittajien mukaan hajautetut agentit laajensivat kirjallisuuskatsausta työmäärän kasvaessa ja löysivät satoja kertoja enemmän lähteitä kuin yksittäisen agentin tila. Lisäksi sokkoutetut ihmisasiantuntijat tukivat agenttien löytöjen tärkeysjärjestystä.

Atlas, koodi ja aineisto saatavilla

Päättelyatlas ja sen taustalla oleva Distributed Agents -kehys ovat julkisesti saatavilla MIT-lisenssillä julkaistussa GitHub-arkistossa. Arkisto sisältää agentin suoritusympäristön, aineistotyökalut sekä muistikirjat, joita käytettiin käsikirjoituksen analyyseissä, kuvissa ja täydentävissä taulukoissa. Siinä dokumentoidaan isännöity, vain luku -käyttöön tarkoitettu aineistopalvelu, jonka MCP-päätepisteet tarjoavat pääsyn löydöksiin, väitteisiin, niitä tukevaan näyttöön ja analyysityökaluihin. Koska isännöity palvelin ei sisällä raaka-aineiston tiedostoja, arkistossa on myös ohjeet kehyksen käyttämiseen paikallisesti Codex CLI:n kautta. Arkiston viimeisin commit, jossa päivitettiin bioRxiv-viittausta, lisenssiä ja isännöidyn palvelun dokumentaatiota, on päivätty 21. lokakuuta 2026.

Analysoitu aineisto on PerturbAI:n Hugging Facessa julkaistu koko aivojen in vivo CRISPR Perturb-seq -kartasto. Aineistokortin mukaan se sisältää 7,7 miljoonaa solua eli 7 739 370 riviä, yhteensä 205 gigatavua. Yksittäisten tumien profilointi kattaa 19 070 mRNA:ta ja 8 588 sgRNA:ta, ja siinä mitataan lähes 2 000 sairauteen liittyvän geenin vaikutuksia. Solujen annotaatiot perustuvat Allen Institute Whole Mouse Brain Taxonomyyn. Aineistokortissa mainitaan kartaston perustana oleva julkaisu: maaliskuussa 2026 bioRxivissä julkaistu käsikirjoitus “Genome-scale functional mapping of the mammalian whole brain with in vivo Perturb-seq”.

OpenAI kertoi, että tutkijat voivat käyttää atlasta toisiinsa liittyvien geenien vertailuun, odottamattomien vasteiden tutkimiseen ja lupaavien jatkotutkimuskohteiden tunnistamiseen. Yhtiön mukaan löydökset auttavat asettamaan tärkeysjärjestykseen lisäkokeet, joita tarvitaan ehdotettujen biologisten mekanismien testaamiseen.