Ajatusten johtajat
Tekoäly ja taistelu teknofobiaa vastaan
Mitä tulee generatiiviseen tekoälyyn ja suuriin kielimalleihin, kuten ChatGPT. AI-innostus sekoittuu teknofobiaan. Tämä on luonnollista suurelle yleisölle: he pitävät uusista jännittävistä asioista, mutta he pelkäävät tuntematonta. Uutta on se, että useista merkittävistä tiedemiehistä tuli itse teknoskeptikoita, ellei teknofobisia. Tällaisia esimerkkejä ovat tapaus, jossa tutkijat ja teollisuusmiehet vaativat tekoälytutkimuksen kuuden kuukauden kieltoa, tai huipputekoälytutkijan prof. A. Hintonin skeptisyys. Ainoa tähän liittyvä historiallinen vastine, jonka muistan, on osa tiedeyhteisöä kritisoi atomi- ja ydinpommeja kylmän sodan aikana. Onneksi ihmiskunta onnistui ratkaisemaan nämä huolenaiheet melko tyydyttävällä tavalla.
Tietenkin jokaisella on oikeus kyseenalaistaa tekoälyn nykytila:
- Kukaan ei tiedä, miksi suuret kielimallit toimivat niin hyvin ja onko niillä raja.
- Monet vaarat, joita pahikset luovat "AI-pommeja", väijyvät, varsinkin jos osavaltiot pysyvät passiivisina sivullisina säädösten suhteen.
Nämä ovat oikeutettuja huolenaiheita, jotka ruokkivat tuntemattoman pelkoa jopa merkittävissä tiedemiehissä. Loppujen lopuksi he ovat ihmisiä itse.
Voiko tekoälytutkimus kuitenkin pysähtyä edes väliaikaisesti? Mielestäni ei, koska tekoäly on ihmiskunnan vastaus globaaliin yhteiskuntaan ja jatkuvasti monimutkaisempaan fyysiseen maailmaan. Koska fyysisen ja sosiaalisen monimutkaisuuden kasvuprosessit ovat hyvin syviä ja näyttävät säälimättömiltä, tekoäly ja kansalaisten morfoosi ovat ainoa toivomme sujuvaan siirtymiseen nykyisestä tietoyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Muuten saatamme kohdata katastrofaalisen sosiaalisen romahduksen.
Ratkaisu on syventää ymmärrystämme tekoälyn kehityksestä, nopeuttaa sen kehitystä, säädellä sen käyttöä sen positiivisen vaikutuksen maksimoimiseksi ja minimoimalla jo ilmeiset ja muut piilotetut negatiiviset vaikutukset. Tekoälytutkimuksesta voi ja sen pitäisi tulla erilaista: avoimempaa, demokraattisempaa, tieteellisempää ja eettisempää. Tässä on ehdotettu luettelo kohdista tätä tarkoitusta varten:
- Ensimmäinen sana tärkeistä tekoälytutkimuskysymyksistä, joilla on kauaskantoisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, tulisi delegoida valituille parlamenteille ja hallituksille, ei yrityksille tai yksittäisille tutkijoille.
- Tekoälyn sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen myönteisten näkökohtien tutkimisen helpottamiseksi ja sen kielteisten puolien minimoimiseksi olisi tehtävä kaikkensa.
- Tekoälyjärjestelmien myönteinen vaikutus voi olla huomattavasti suurempi kuin niiden kielteiset puolet, jos ryhdytään asianmukaisiin sääntelytoimiin. Teknofobia ei ole perusteltua eikä ratkaisu.
- Mielestäni suurin nykyinen uhka tulee siitä tosiasiasta, että tällaiset tekoälyjärjestelmät voivat etäältä huijata liian monia tavallisia, joilla on vähän (tai keskimääräistä) koulutusta ja/tai vähän tutkintakapasiteettia. Tämä voi olla erittäin vaarallista demokratialle ja kaikenlaiselle sosioekonomiselle kehitykselle.
- Lähitulevaisuudessa pitäisi vastustaa LLM:n ja/tai CAN:n käytön aiheuttamaa suurta uhkaa laittomassa toiminnassa (yliopistokokeissa huijaaminen on varsin hyväntahtoinen käyttö siihen liittyvien rikollisten mahdollisuuksien avaruudessa).
- Niiden vaikutus työelämään ja markkinoihin on erittäin myönteinen keskipitkällä aikavälillä.
- Edellä esitetyn perusteella tekoälyjärjestelmien tulee: a) kansainvälisen oikeuden velvoittaa rekisteröidä tekoälyjärjestelmän rekisteriin ja b) ilmoittaa käyttäjilleen, että he keskustelevat tekoälyjärjestelmän kanssa tai käyttävät sen tuloksia.
- Koska tekoälyjärjestelmillä on valtava yhteiskunnallinen vaikutus ja hyödyn ja sosioekonomisen kehityksen maksimoimiseksi, edistyneiden keskeisten tekoälyjärjestelmien teknologioiden tulisi avautua.
- Tekoälyyn liittyvät tiedot tulisi (ainakin osittain) demokratisoida, jälleen kerran maksimoidakseen hyödyn ja sosioekonomisen edistyksen.
- Tekoälyteknologian mestareille on suunniteltava asianmukaiset vahvat taloudelliset korvausjärjestelmät korvaamaan edellä mainitusta avoimuudesta johtuvia voittojen menetyksiä ja varmistamaan vahvat tulevaisuuden investoinnit tekoälyn T&K-toimintaan (esim. teknologian patentoinnilla, pakollisilla lisenssijärjestelmillä).
- Tekoälytutkimuksen tasapainoa korkeakoulujen ja teollisuuden välillä tulisi miettiä uudelleen, jotta tutkimustulos voidaan maksimoida, samalla kun säilytetään kilpailukyky ja myönnetään palkkioita tehdyistä T&K-riskeistä.
- Koulutuskäytäntöjä olisi tarkasteltava uudelleen kaikilla koulutustasoilla, jotta tekoälyteknologioista saadaan mahdollisimman paljon hyötyä ja samalla luodaan uusia luovia ja mukautuvia kansalaisia ja (AI) tutkijoita.
- Asianmukaiset tekoälyn sääntely-/valvonta-/rahoitusmekanismit olisi luotava ja vahvistettava edellä mainitun varmistamiseksi.
Useita tällaisia seikkoja käsitellään yksityiskohtaisesti äskettäisessä 4-osaisessa kirjassani 'AI Science and Society', erityisesti osissa A (kirjoitettu uudelleen toukokuussa 2023 kattamaan LLM:t ja Artificial General Intelligence) ja C.
Kirjaviitteet:
Tekoäly Tiede ja yhteiskunta Osa A: Johdatus tekoälytieteeseen ja tietotekniikkaan
