Ajatusjohtajat
Miksi yritysten tulisi noudattaa arvoihin perustuvaa lähestymistapaa tekoälyn hallintaan

Keskeiset kohdatArvoihin perustuva tekoälyn hallintomalli mahdollistaa yrityksille globaalin toiminnan…
Näytä lisää
- Arvoihin perustuva tekoälyn hallintomalli mahdollistaa yrityksille globaalin toiminnan ilman, että järjestelmiä tarvitsee rakentaa uudelleen kullekin lainsäädäntöalueelle.
- Kuuden keskeisen arvon, kuten vastuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden, omaksuminen lisää yleistä luottamusta ja täyttää korkeimmat eettiset standardit.
- Vahva tekoälyn hallinto luo liiketoiminta-arvoa mahdollistamalla nopeamman markkinoille pääsyn ja vähentämällä riskejä useilla alueilla.
Syyskuussa 2025 kaikki Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot kokoontuivat ensimmäistä kertaa keskustelemaan kansainvälisestä tekoälyn hallinnasta. Monet niistä olivat jälleen edustettuina helmikuussa Delhin AI Impact Summit -huippukokouksessa. Tapahtuma johti kahden uuden tekoälyn hallintaan keskittyvän elimen perustamiseen, mutta parhaimmillaankin kyse oli symbolisesta onnistumisesta.
YK:n uudet mekanismit suunniteltiin yhteisymmärryksen saavuttamiseksi: ne karttavat kiistanalaisia alueita, kuten tekoälyn sotilaskäyttöä, eikä niillä ole selkeitä rahoituslähteitä tai täytäntöönpanovaltuuksia. Kokeneita tarkkailijoita tämän ei pitäisi yllättää. Nykyinen YK ei pysty toimimaan nopeasti eikä varmistamaan, että kaikki noudattavat sen päätöksiä. Siksi se on vaikea foorumi todellisen muutoksen aikaansaamiselle.
Tämä noudattaa vakiintunutta kaavaa. Vuosien hajanaisista yrityksistä huolimatta tekoälysääntelystä ei ole syntynyt merkittäviä kansainvälisiä sopimuksia. Tyhjiössä yksittäiset maat ja maaryhmät ovat joutuneet kehittämään omat sääntönsä. Tekoälyn tehokas hallinta on silti ratkaisevan tärkeää, jos haluamme sen yleistyvän, nauttivan yleisön luottamusta ja tuottavan kestävää yhteiskunnallista ja taloudellista hyötyä
Paikkaamista ja korjaamista
Tekoälyjärjestelmiä rakentaville ja käyttäville kansainvälisille yrityksille yhteisesti sovittujen hallintamekanismien puute on ongelma. Ne haluaisivat ottaa tekoälyjärjestelmiä käyttöön kaikkialla maailmassa, mutta millään kahdella lainkäyttöalueella ei noudateta täysin samoja sääntöjä. Niiden on siksi luotava järjestelmälleen yleinen hallintakehys ja rakennettava se sitten alusta uudelleen jokaisessa toimintamaassaan varmistaakseen paikallisten lakien ja määräysten noudattamisen. Tämä teettää valtavasti lisätyötä, kasvattaa tekoälyhankkeiden kustannuksia ja viivästymisriskiä sekä heikentää kansainvälisten yritysten mahdollisuuksia saavuttaa mittakaavaetuja ja tarjota tehokkaita työkaluja käyttäjille kaikkialla.
Vaihtoehto on kuitenkin olemassa. Toimintaansa sujuvoittaville yrityksille paras ratkaisu saattaa olla tekoälyn hallintakehys, joka huomioi eri alueiden yhteiset eettiset periaatteet. Näin yritykset voivat suojata yksilöiden vapautta, yksityisyyttä ja turvallisuutta korkeatasoisesti kaikkialla. Tämä on tekoälyyrityksille tehokas tapa lisätä yleisön luottamusta teknologiaansa, vahvistaa asiakaskuntaansa ja hyödyntää tekoälyn mahdollisia yhteiskunnallisia etuja.
Kuusi tekoälyn hallinnan keskeistä arvoa
Organisaatioille, jotka haluavat omaksua arvoihin perustuvan lähestymistavan tekoälyn hallintaan, ehdotan kuutta keskeistä arvoa, joita itse noudatamme: vastuuvelvollisuutta, selitettävyyttä, läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta ja mahdollisuutta riitauttaa päätökset.
Valitsimme nämä arvot, koska ne kattavat tekoälyjärjestelmän elinkaaren kaikki tärkeimmät osa-alueet. Ne on myös jo kirjattu erilaisiin kansainvälisiin ja kansallisiin tekoälystandardeihin, kuten kansainvälisen standardointijärjestön ISO/IEC 42001 -standardiin ja Ison-Britannian hallinnon Artificial Intelligence Playbook -käsikirjaan.
Ensimmäiseksi vastuuvelvollisuus tarkoittaa, että tekoälyn elinkaaren jokaisessa vaiheessa tiedetään, kuka vastaa mistäkin. Ilman selkeää vastuunjakoa olennaisia valvontatoimia voi jäädä tekemättä, koska kenelläkään henkilöllä tai tiimillä ei ole lopullista vastuuta. Organisaatioiden tulisi nimetä tekoälyjärjestelmille ja niiden keskeisille vaiheille johtotason vastuuhenkilöt, esimerkiksi tekoälyjohtaja, ja käyttää riskiperusteista hallintamallia. Ulkopuolisiin työkaluihin on kohdistettava sama tarkastelu kuin itse kehitettyihin. Tämä tarkoittaa toimittajien ehtojen, rajoitusten ja vastuiden ymmärtämistä yhtä hyvin kuin omien järjestelmien.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tiivistää asian hyvin tekoälyn vastuuvelvollisuuden edistämistä koskevassa ohjeistuksessaan, jossa organisaatioita suositellaan luomaan ”mekanismeja tekoälyn riskienhallintaprosessin liittämiseksi osaksi organisaation laajempaa hallintoa ja riskienhallintakulttuurin edistämiseksi sekä organisaatioiden sisällä että koko tekoälyn arvoketjussa”.
Seuraavana on selitettävyys. Organisaatioiden pitäisi pystyä osoittamaan, miten tekoälyjärjestelmä päätyy päätökseen. Se edellyttää päätöksenteon dokumentointia ja jäljittämistä sekä selkeitä tietoja järjestelmän suunnittelusta, koulutusdatasta ja päätöksentekoprosesseista. Yhdessä nämä auttavat tiimejä ymmärtämään tiedon alkuperän ja kulun järjestelmän synnystä käyttöönottoon asti.
Oikeudenmukaisuudessa on kyse siitä, että tekoälyjärjestelmät tuottavat tasapuolisia tuloksia eivätkä toista tai vahvista nykyisiä vinoumia. Ilman tarkoituksellisia tarkistuksia vääristyneet tulokset voivat aiheuttaa haittaa, erityisesti rekrytoinnin, terveydenhuollon ja rikosoikeuden kaltaisilla suuren vaikutuksen alueilla. Tämän ehkäisemiseksi organisaatioiden tulisi ottaa käyttöön vinoumien havaitsemiskeinoja, tarkastella tuloksia säännöllisesti asiaankuuluvissa ryhmissä ja suunnitella hallintakehykset huomioimaan paikalliset syrjimättömyysvaatimukset. Käytännössä järjestelmät on rakennettava vastaamaan tiukinta oikeudellista vaatimustasoa, jonka ne todennäköisesti kohtaavat, mukaan lukien esimerkiksi Ison-Britannian vuoden 2010 Equality Act -lain ja EU:n perusoikeuskirjan velvoitteet.
Läpinäkyvyys tuo selkeyttä sekä käyttäjille että sääntelyviranomaisille. Ihmisten tulee ymmärtää, milloin tekoälyä käytetään, mikä sen rooli on päätöksenteossa ja mihin tietoihin se perustuu. Käytännöllinen lähtökohta on yhdenmukaistaa eri tekoälyjärjestelmien dokumentointi ja tukea sitä sisäisillä työkaluilla, kuten mallikorteilla. Ne ovat koneoppimismallien mukana toimitettavia lyhyitä asiakirjoja, joissa kuvataan mallien suunniteltu käyttöympäristö, suorituskyvyn arviointimenettelyt ja muut olennaiset tiedot. Ilman läpinäkyvyyttä käyttäjät eivät voi riitauttaa epäoikeudenmukaisia tuloksia, viranomaiset eivät voi puuttua tehokkaasti ja haitalliset vaikutukset voidaan lakaista maton alle.
Turvallisuus tarkoittaa tekoälyjärjestelmien suojaamista luvattomalta pääsyltä, manipuloinnilta ja tahattomalta toiminnalta. Heikko turvallisuus voi vaarantaa organisaatiot, käyttäjät ja heidän tietonsa sekä altistaa heidät taloudellisille ja maineeseen kohdistuville vahingoille. Organisaatioiden tulisi määritellä suorituskyvyn ja tarkkuuden raja-arvot, kuormittaa järjestelmiä realistisissa stressitesteissä ja sisällyttää testaukseen hyökkääjän toimintaa jäljittelevää red team -testausta haavoittuvuuksien löytämiseksi.
Lopuksi päätösten riitautettavuus varmistaa, että ihmisillä on selkeä ja helposti saavutettava tapa kyseenalaistaa tekoälyyn perustuvia päätöksiä tai hakea niihin muutosta. Ilman sitä päätösten kohteeksi joutuneilla käyttäjillä ei ole oikeussuojakeinoja, eivätkä ongelmat välttämättä koskaan tule esiin tai ratkea. Organisaatioiden tulisi tarjota ilmoituskanavat käyttötilanteessa, nimetä johtotason vastuuhenkilöt käsittelemään valituksia ja varmistaa, että järjestelmät voidaan tarvittaessa keskeyttää, tarkistaa tai päivittää.
Mitä hyötyä arvoihin perustuvasta kehyksestä on?
Tämän arvoihin perustuvan tekoälyn hallintatavan omaksumiseen on kaksi vahvaa syytä. Ensinnäkin järjestelmien rakentajilla ja käyttöönottajilla on eettinen vastuu ihmisistä ja organisaatioista, joihin järjestelmät vaikuttavat. Toiseksi näin tekoälyn lupaamat hyödyt voidaan toteuttaa käytännössä tehokkaammin.
Tekoälyjärjestelmien käyttäjät, niin yritykset kuin yksityishenkilötkin, luottavat hiljaisesti siihen, etteivät järjestelmien kehittäjät käytä henkilötietoja väärin tai altista heitä tarpeettomille riskeille. Kun organisaatio rikkoo tämän luottamuksen, sen on hyvin vaikea pitää kiinni käyttäjistään. Elleivät ihmiset sekä luota tekoälyjärjestelmiin että näe niiden selkeitä hyötyjä, he eivät lopulta hyväksy niiden käyttöönottoa. Tämä lisää yhteiskunnallista ja taloudellista jakautumista, ja monet teknologian tarjoamat mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.
Yritykset, jotka soveltavat arvoihin perustuvaa kehystä kaikkialla, myös väljemmän sääntelyn alueilla, voivat puolestaan osoittaa asiakkaille, sijoittajille ja viranomaisille noudattavansa korkeampaa tasoa kuin pelkkä vaatimustenmukaisuus edellyttää. Tämä rakentaa luottamusta, sitoutumista ja lopulta liiketoiminnan menestystä.
Vahva tekoälyn hallinta luo arvoa eikä ole pelkkä vaatimustenmukaisuuden taakka. Se auttaa yrityksiä tuomaan uusia tuotteita markkinoille nopeammin, vähentämään riskeille altistumista ja laajentamaan ratkaisuja luottavaisesti useille markkinoille.
McKinseyn ”The state of AI” -raportissa todettiin, että ”toimitusjohtajan harjoittama tekoälyn hallinnan valvonta… on yksi tekijöistä, jotka ovat voimakkaimmin yhteydessä organisaation itse ilmoittamaan suurempaan tulosvaikutukseen generatiivisen tekoälyn käytöstä”, mikä korostaa tällaisen lähestymistavan kaupallisia hyötyjä. Tässä mielessä vahvojen eettisten kehysten sisällyttäminen tekoälyjärjestelmiin on valistunutta oman edun tavoittelua.
Kaiken tämän lisäksi se on yksinkertaisesti oikein. Olemme rakentaneet maailmanlaajuisen eettisen tekoälypolitiikkamme saman periaatteen varaan: kehittyneen teknologian on palveltava ihmisiä ja yhteiskuntaa, ei päinvastoin. Tämä heijastaa Society 5.0:n laajempaa visiota, ihmiskeskeistä innovaatiomallia, jossa taloudellinen edistys pyritään yhdistämään yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.
Jos tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden halutaan edistävän onnellisempaa ja sopusointuisempaa yhteiskuntaa, niiden on perustuttava vahvaan etiikkaan. Aluksi on keskityttävä paitsi vaatimustasoon, joka organisaatioiden on täytettävä, myös tasoon, johon ne haluavat yltää.












