Ihmislähtöisen ja tekoälyllä tehostetun kaupungin rakentaminen

Uudet teknologiat ovat kautta historian herättäneet ihmisissä pelkoja, ja niiden käyttöönottoa on usein varjostanut keskustelu niiden yhteiskunnalle aiheuttamasta uhasta. Nyt on tekoälyn vuoro. Huolenaiheet ovat perusteltuja ja niihin on syytä puuttua, mutta historia opettaa myös laajemman totuuden: teknologinen muutos voi aiheuttaa häiriöitä, mutta samalla se avaa valtavia mahdollisuuksia. Tämä kehitys on nyt käynnissä kaupungeissa ympäri maailmaa.

Ymmärtääkseen, miten kaupungit hyödyntävät tekoälyä yleisen hyvän edistämiseksi, johtava kansainvälinen tutkimusyritys ThoughtLab teki yhteistyötä julkishallinnon, yritysmaailman ja akateemisen maailman kaupunkijohtajien kanssa vertailututkimuksessa, johon osallistui 525 viranhaltijaa 214 kaupungista. Tutkimusta täydennettiin analysoimalla 212 julkaistua kaupunkien tekoälysuunnitelmaa sekä haastattelemalla yli 50 kaupunkiasiantuntijaa. Selvitys kattoi 331 kuntaa kaikilta alueilta ja kaikilta kehitystasoilta. Tulokset osoittavat, että kehitys on todella vauhdissa: kaupunkijohtajat näkevät tekoälyn paitsi tehokkuutta lisäävänä työkaluna myös keinona tehdä hallinnosta inhimillisempää, ei vähemmän inhimillistä.

Kaikki alkaa eri hallinnonalojen tietojen yhdistämisestä, jotta kaupungit voivat korvata hajanaiset ja reaktiiviset prosessit koordinoidulla toiminnalla. Asukkaiden ei enää tarvitse asiointia varten navigoida useissa toisistaan irrallisissa järjestelmissä, ja julkisen sektorin työntekijät vapautuvat rutiinitehtävistä keskittymään monimutkaisiin, ihmisiä koskeviin ongelmiin. Caryn kaupungin (Pohjois-Carolina) tietohallintojohtajan Nicole Coughlin mukaan tekoäly tarjoaa mahdollisuuden ”miettiä perusteellisesti uudelleen, miten hallinto toimii”. Kaupunkijohtajat ovat yhtä mieltä mahdollisuuksien laajuudesta: lähes kaksi kolmasosaa (64 %) pitää tekoälyä kaupunkinsa keskeisenä kilpailukykyä edistävänä tekijänä, 60 % odottaa sen mahdollistavan yksilöllisemmät ja sujuvammat palvelut, ja yli puolet pyrkii asettamaan ihmiset tekoälystrategiansa keskiöön.

Asukkaat etusijalle

Tämä ”ihmiset etusijalle” -ajattelu näkyy jo seitsemällä kaupunkielämän osa-alueella, joilla kaupungit hyödyntävät tekoälyä: hallinnossa; turvallisuudessa ja varautumisessa; digitaalisessa ja fyysisessä infrastruktuurissa; energiassa ja ympäristössä; liikenteessä ja liikkumisessa; terveydenhuollossa ja koulutuksessa sekä taloudessa ja teollisuudessa. Tekoälyä hyödynnetään pisimmälle siellä, missä kaupungin toiminnan pyörittäminen on jo vakiintunutta, ja vähiten siellä, missä onnistuminen edellyttää monimutkaista koordinointia, erikoistunutta dataa ja yhdenvertaisuuslähtöistä suunnittelua.

Turvallisuuden ja kriisinkestävyyden alalla, jolla tekoälyn käyttöönotto on yleisintä, Soul kokeilee tekoälypohjaista chatbotia, joka kerää äänipuheluista tietoja hätätilanteista ja nostaa päivystäjien käsiteltäväksi kiireellisimmät tapaukset. Hallinnossa Honolulun CivCheck-työkalu on lyhentänyt tekoälyn avustamien suunnitelmien tarkistuskierrosten määrää 58 prosentilla, minkä ansiosta lupaa hakevat ovat säästäneet keskimäärin yli 40 päivää. Gold Coastissa ennakoivalla putkistojen kunnossapidolla havaitaan vuodot ennen kuin ne aiheuttavat kalliita vaurioita, ja New Yorkin liikenneviranomainen hyödyntää ennakoivaa kunnossapitoa linja-autojen vikojen korjaamiseen ennen kuin ne häiritsevät liikennöintiä.

Vaikka tekoälyn käyttöönotto on hitaampaa esimerkiksi terveydenhuollossa ja koulutuksessa, kaupungit löytävät keinoja tuottaa konkreettista hyötyä asukkaille. Esimerkiksi Helsingin Hester AI auttaa asukkaita löytämään verkosta terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja varmistaa, että tuki tavoittaa yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa olevat.

Rakenteelliset esteet

Ihmislähtöisestä tekoälystä saatavan hyödyn saavuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Kahdeksan kaupunkia kymmenestä mainitsee keskeisiksi esteiksi pitkän aikavälin kustannukset, kilpailevat budjettiprioriteetit, tekoälyosaamisen ja osaajien puutteen sekä vaikeudet perustella sijoitetun pääoman tuottoa (ROI). Monille suurempi este on kuitenkin yleisön epäluottamus: 68 % kaupungeista mainitsee sen yhtenä suurimmista haasteistaan. Tämä kuvastaa yleisön huolta valvonnasta, palvelujen epäinhimillistymisestä, vinoumista ja vaikutusmahdollisuuksien menettämisestä.

Menestyvät kaupungit tarttuvat näihin huolenaiheisiin suoraan ja käsittelevät niitä hallintokysymyksinä viestintäongelmien sijaan. Tämä tarkoittaa tekoälyn käyttökohteiden avaamista yleisölle, kuten Amsterdam ja Helsinki tekevät julkaisemalla algoritmirekistereitä; ihmisten pitämistä vastuussa merkittävistä päätöksistä, kuten Seattle edellyttää generatiivisen tekoälyn tuottaman sisällön osalta; sekä yksityisyyden suojaamista jo suunnitteluvaiheessa, kuten Raleighin liikennejärjestelmässä, jossa ei tunnisteta yksittäisiä ihmisiä. Olennaista on myös suunnitella palvelut osallistaviksi, selittää hyödyt selkeästi ja torjua virheellistä tietoa suoraan. New York City tekee näin rahoittamalla 22:ta yhteisöjärjestöä, jotka tarjoavat tekoälylukutaitoon liittyvää koulutusta.

Todelliseksi tekoälyn edelläkävijäksi

Nämä esimerkit osoittavat, mitä on mahdollista saavuttaa, kun kaupungeista tulee ihmislähtöisen tekoälyn edelläkävijöitä – tekoälyn kypsyysmallimme neljännen eli edistyneimmän vaiheen edustajia. Tähän ryhmään kuuluvat kaupungit ottavat tekoälyn laajasti käyttöön vahvojen dataa, hallintoa ja luottamusta koskevien perustojen varassa. Tunnistimme 38 tällaista edelläkävijäkaupunkia viidellä mantereella. Niitä ei erottele muista teknologinen ylivoimaisuus vaan ihmiskeskeinen ajattelutapa. Ne tunnistavat ensin asukkaiden tarpeet, luovat jäsennellyn ja pitkän aikavälin vision, joka tähtää ihmislähtöisiin tuloksiin, asettavat hyvän hallinnon etusijalle heti alusta alkaen ja pitävät todellisena rajoitteena ihmisiä, eivät teknologiaa. Edelläkävijäkaupungeista 92 prosenttia kouluttaa henkilöstöään tekoälyn eettiseen käyttöön, ja 97 prosenttia tunnistaa työvoimansa tarvitsemat taidot ennen kuin niitä tarvitaan. Edelläkävijät eivät toimi yksin: 95 prosenttia rakentaa laajan kumppaniverkoston julkiselta ja yksityiseltä sektorilta.

Tämän lähestymistavan hyödyt ovat selvät. Edelläkävijäkaupunkien tekoälyinvestointien keskimääräinen tuotto on 99 %, kun muissa kaupungeissa se on 42 %, ja ne saavat investointinsa takaisin 11 kuukautta nopeammin. Ne raportoivat lähes kolme kertaa todennäköisemmin hyötyjä sosiaaliselle yhdenvertaisuudelle ja rakentavat 1,8 kertaa todennäköisemmin yleisön luottamusta.

Ihmislähtöiseksi, tekoälyä hyödyntäväksi edelläkävijäksi ei kuitenkaan nousta yhdellä harppauksella. Se edellyttää jäsenneltyä suunnittelua, jota ohjaavat selkeät mittarit, suojatoimet ja vastuut. Tutkimuksemme paljasti yhdeksän askelta, joiden avulla kaupungit voivat nousta tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöiksi:

1. Arvioi, missä vaiheessa kaupunkisi on tekoälyn hyödyntämisessä
2. Määritä tuloslähtöinen visio tekoälyn hyödyntämiselle
3. Rakenna vastuullinen johtamis- ja hallintomalli
4. Aloita kaupunkien merkittävimmistä haasteista
5. Ota asukkaiden huolenaiheet huomioon varhaisessa vaiheessa
6. Suunnittele yhdessä ihmisten kanssa, älä vain heitä varten
7. Luo yhteiset perustat laajamittaiselle käyttöönotolle
8. Varusta henkilöstö tekoälytaidoilla ja -työkaluilla
9. Mittaa ja tuo esiin julkista arvoa koko matkan ajan

Tutkimuksemme antaa aihetta uskoa kaupunkien valoisaan tulevaisuuteen. Ne eivät ainoastaan jo hyödynnä tekoälyä vastatakseen paremmin asukkaiden tarpeisiin, vaan luovat myös perustaa tulevalle menestykselle ottamalla käyttöön tarvittavat suojatoimet asukkaiden luottamuksen vahvistamiseksi, väärän tiedon torjumiseksi, eriarvoisuuden vähentämiseksi ja riskien minimoimiseksi. Seuraavan vuosikymmenen aikana johtoon nousevat kaupungit eivät välttämättä ole niitä, joilla on suurimmat budjetit tai kehittynein teknologia. Johtoon nousevat kaupungit, jotka hallitsevat riskejä, asettavat luottamuksen etusijalle ja pitävät ihmiset kaikkien päätöstensä keskiössä.

Tämä artikkeli perustuu tutkimukseen Ihmislähtöisen, tekoälyä hyödyntävän kaupungin rakentaminen, jonka ThoughtLab toteutti maailmanlaajuisesti yhteistyössä yritysten Dell Technologies, NVIDIA, Microsoft, FedEx, FTI Consulting, GM, Intel ja Itron kanssa. Lisätietoja antaa ohjelmajohtaja Lou Celi osoitteessa louceli@thoughtlabgroup.com.