Ajatusjohtajat
Mitä tekoälyn jälkeen jää? Missä arvo säilyy

Keskeiset kohdatKolmannen osapuolen malleille rakennetut tekoälystartupit voivat kadota, kun…
Näytä lisää
- Kolmannen osapuolen malleille rakennetut tekoälystartupit voivat kadota, kun alustajätit omaksuvat niiden ominaisuudet.
- Vain 13 % kyselyyn vastanneista IT-johtajista raportoi merkittäviä hyötyjä yritystensä tekoälyprojekteista.
- Taantuma voi palauttaa niukan osaamisen ja avata markkinoita, joilta vakiintuneet toimijat vetäytyvät.
Lokakuussa useat merkittävät sijoittajat esittivät, että tekoälymarkkinat muistuttavat yhä enemmän 1990-luvun lopun dotcom-buumia. Miljardööri ja Bridgewater Associatesin perustaja Ray Dalio kuvaili tilannetta ”klassiseksi kuplaksi”, sillä yritykset rahoittavat tekoälyinfrastruktuuria velalla samalla, kun korot nousevat. Hänen kannoillaan Citadel LLC -hedge-rahaston perustaja ja toimitusjohtaja Ken Griffin epäili, että valtavat tekoälyinvestoinnit tuottaisivat tulosta.
Tekoälyyn virtaa yhä enemmän rahaa kuin siitä saadaan tuottoja, ja osa järjestelyistä on muuttunut kehämäisiksi: yksi yritys sijoittaa toiseen, joka käyttää saamansa rahat sijoittajan tuotteisiin. Gartner arvioi, että nykyisellä investointitahdilla yli 3,5 biljoonaa dollaria tekoälyinfrastruktuuriin vuoden 2030 loppuun mennessä sijoitetusta rahasta voi menettää arvonsa.
Yliarvostetut markkinat ovat kuin ilmapallo: ne kasvavat niin kauan kuin niihin pumpataan rahaa. Mutta mitä enemmän ne paisuvat ilman todellista tuottoa, sitä ohuemmaksi niiden kuori käy, ja jossain vaiheessa se voi puhjeta. On turha yrittää ennustaa tarkalleen, milloin niin tapahtuu. Tärkeämpää on ymmärtää, missä kuori on ohuimmillaan – mikä saattaa pettää ensimmäisenä ja millaisia mahdollisuuksia sen jälkeen avautuu.
Hyvä tuote ei takaa selviytymistä
Joidenkin arvioiden mukaan noin 40 prosenttia vuonna 2024 perustetuista tekoälyalan startup-yrityksistä on jo lopettanut toimintansa. Esimerkiksi Relay-tyyppiset työnkulkujen automatisointityökalut ovat sulkemassa palvelunsa yksinkertaisesti siksi, että Google ja OpenAI kaltaiset jättiläiset sisällyttävät niiden ominaisuuksia omiin tuotteisiinsa. Erillisinä palveluina niille on yhä vähemmän tarvetta.
Näissä oloissa selviytyäkseen yrityksillä on oltava vahva perusta. Ajatellaan vaikka maanjäristystä: sortuvat rakennukset eivät välttämättä ole korkeimpia, vaan niitä, joita ei ole rakennettu kestämään tärinää. Tekoälyyritysten perustana ovat niiden oma data ja asiantuntemus. Kolmansien osapuolten malleihin turvautuvat yritykset voivat menettää kilpailuetunsa, kun mallien taustalla olevat yritykset tuovat markkinoille omia vastaavia tuotteitaan.
Näin on käynyt monta kertaa aiemminkin, kun alustat ovat vähitellen ottaneet hoitaakseen ominaisuuksia, joihin aiemmin tarvittiin erillisiä työkaluja. Esimerkiksi kun käyttöjärjestelmät alkoivat avata PDF-tiedostoja ja pakata tiedostoja itse, sadoille apuohjelmille ei enää ollut tarvetta.
Tekoäly kiihdyttää tätä kehitystä entisestään, sillä kolmannen osapuolen teknologiaan perustuville lisätuotteille jää yhä vähemmän tilaa. Tuotetta arvioitaessa kannattaa siis kysyä paitsi sitä, tarvitsevatko ihmiset sitä nyt, myös sitä, tarvitsevatko he sitä enää sitten, kun suuri alusta on sisällyttänyt saman toiminnon omaan tuotteeseensa.
Kriisi voi luoda uusia kasvumahdollisuuksia
Jos tekoälykupla puhkeaa, markkinat saattavat ottaa osuman. Se ei kuitenkaan ole kaikille katastrofi. Kriisit eivät ainoastaan tuhoa yrityksiä, vaan luovat myös mahdollisuuksia. Ensimmäinen niistä on osaaminen. Taantuma voi tuoda työmarkkinoille takaisin kokeneita asiantuntijoita, joita monilla yrityksillä ei aiemmin ollut varaa palkata. Otetaan esimerkiksi israelilainen tekoälyyritys AI21 Labs. Se on yksi harvoista riippumattomista yrityksistä, jotka kehittävät omia kielimallejaan, ja se oli aiemmin saanut sijoituksia Googlelta ja Nvidialta. Silti se vähensi tänä vuonna yli 60 prosenttia henkilöstöstään, tutkijat ja kehittäjät mukaan lukien.
Toinen mahdollisuus liittyy uusiin markkinoihin ja markkinarakoihin. Kun monet toimijat vetäytyvät ja leikkaavat kustannuksia, uusille yrityksille avautuu tilaa. Kauffman Foundation arvioi, että yli puolet vuoden 2009 Fortune 500 -listan yrityksistä perustettiin taantuman tai talouden laskusuhdanteen aikana. Esimerkiksi Airbnb perustettiin vuonna 2008 ja Uber vuonna 2009. Kumpikaan ei jäänyt odottamaan talouden elpymistä. Ne lähtivät valloittamaan markkinoita, jotka olisivat parempina aikoina pysyneet muiden hallussa.
Lopuksi resurssit. Jos resursseja on enemmän kuin markkinat tarvitsevat, niiden hinnat yleensä laskevat. Näin kävi valokuitukaapeleille vuoden 2000 jälkeen. Global Crossing rakensi noin 100 000 mailin kaapeliverkon ennen kuin ajautui konkurssiin vuonna 2002. Sen verkko jäi silti käyttöön. Tekoälyalalla datakeskuksia ja sähköntuotantokapasiteettia voitaisiin vastaavasti hyödyntää muihin tarkoituksiin.
Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi lyödä vetoa yhden lopputuloksen puolesta. Entisen OpenAI-tutkijan Leopold Aschenbrennerin tarina osoittaa miksi. Hän perusti Situational Awareness -hedge-rahaston vuonna 2024. Rahasto sijoitti tekoälyinfrastruktuuriin ja teki myös vetoja sellaisten ohjelmistoyritysten menestystä vastaan, joiden saattaisi olla vaikea kilpailla tekoälyn kanssa. Nämä näyttivät kahdelta erilaiselta vedolta, mutta molemmat perustuivat oletukseen, että tekoälybuumi kiihtyisi.
Kahdessa vuodessa rahasto kasvoi 45 miljardiin dollariin. Kesällä 2026 sijoittajat alkoivat kuitenkin epäillä, tuottaisivatko valtavat tekoälyinvestoinnit nopeasti tulosta. Situational Awarenessin varojen putoamiseen noin 10 miljardiin dollariin kului vain kaksi kuukautta.
Aschenbrenner ei ollut väärässä arvioidessaan tekoälyn mahdollisuuksia muuttaa maailmaa. Ongelma oli kuitenkin se, että kaikki hänen rahastonsa sijoitukset riippuivat yhdestä ja samasta skenaariosta.
Kuka selviää kuplan puhjetessa
Tällaisina aikoina tärkeintä on tarkastella sitä, mitä todella tapahtuu, eikä sitä, mitä yritykset odottavat tapahtuvan. Nykyään yhä useammat yritykset ottavat tekoälyä käyttöön, ja kaikki näyttää sujuvan hyvin pilottihankkeiden käynnistyessä. Luvut kertovat kuitenkin toista. Keskimäärin vain yksi viidestä tekoälyhankkeesta onnistuu. Yli 2 000 kyselyyn vastanneesta IT-johtajasta vain 13 prosenttia sanoi, että heidän yrityksensä olivat raportoineet tekoälyn tuoneen merkittäviä hyötyjä.
Suurempi riski koskee yrityksiä, jotka eivät vieläkään ole oppineet kahta asiaa: miten laskea tekoälyinvestointien tuotto ennen hankkeen aloittamista ja milloin lopettaa hanke, joka ei tuota tuloksia.
Miten siis arvioida, selviääkö yrityksesi, jos tekoälybuumi osoittautuu kuplaksi? Aloita vastaamalla muutamaan kysymykseen:
- Jatkavatko asiakkaat tuotteestasi maksamista, jos tekoälymallin tarjoaja julkaisee huomenna samat toiminnot?
- Perustuuko tuotteesi todella omaan osaamiseesi, dataasi ja kokemukseesi, vai käyttääkö se jonkun muun mallia?
- Tuleeko yrityksesi kasvu omista tuloista vai lainarahasta?
- Mikä pitää yritystäsi liikkeessä – muutama avainhenkilö ja ripaus hyvää onnea vai vankka järjestelmä, joka toimii riippumatta siitä, ketkä ovat mukana?
Kokemukseni mukaan muutama lahjakas tiimin jäsen tai hyvä onni antaa yritykselle vain tilapäisen edun. Se voi kadota yhtä nopeasti kuin tulikin. Yrityksen todellisen kriisinkestävyyden perustana on vakiintuneiden prosessien, ainutlaatuisen datan ja ajan myötä karttuneen asiantuntemuksen muodostama järjestelmä.
Kriisin iskiessä lisäosat hajoavat yleensä ensimmäisinä. Järjestelmät kestävät – niitä kukaan ei voi kopioida jonkun toisen mallista eikä lainata jonkun toisen perustalta.












