Terveydenhuolto
Itseoppiva algoritmi voi ennustaa sydÀmen vajaatoimintaa

Uusi tekoĂ€lyyn (AI) perustuva tietokonealgoritmi, joka pystyy tunnistamaan hienovaraisia ââmuutoksia EKG:ssĂ€, voi ennustaa, milloin henkilöllĂ€ on sydĂ€men vajaatoiminta. Algoritmi kehitettiin Mount Sinai -sairaalassa, ja tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology: Cardiovascular Imaging.
Benjamin S. Glicksberg, PhD, on genetiikan ja genomitieteiden apulaisprofessori, Hasso Plattner Institute for Digital Health -instituutin jÀsen Mount Sinaissa ja tutkimuksen vanhempi kirjoittaja.
"Osoitimme, ettÀ syvÀoppimisalgoritmit voivat tunnistaa veren pumppausongelmat sydÀmen molemmilla puolilla EKG-aaltomuototiedoista", sanoi Glicksberg. "Tavallisesti tÀllaisten sydÀnsairauksien diagnosointi vaatii kalliita ja aikaa vieviÀ toimenpiteitÀ. Toivomme, ettÀ tÀmÀ algoritmi mahdollistaa sydÀmen vajaatoiminnan nopeamman diagnosoinnin."
Uusia mahdollisuuksia tekoÀlyllÀ
LÀÀkĂ€rit ovat perinteisesti kĂ€yttĂ€neet kaikukardiogrammia, joka on kuvantamistekniikka, arvioidakseen, onko potilaalla sydĂ€men vajaatoimintaa. NĂ€mĂ€ ovat kuitenkin työvoimavaltaisia ââja niitĂ€ tarjotaan vain joissakin sairaaloissa.
TekoÀly luo uusia mahdollisuuksia tÀssÀ suhteessa, ja tutkimusten mukaan EKG voisi olla tehokas vaihtoehto. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, ettÀ syvÀoppimisalgoritmi voi havaita sydÀmen vasemman kammion heikkouden. Uusi Siinai-vuoren tutkimus kuvaa algoritmin kehittÀmistÀ, joka arvioi sekÀ vasemman ettÀ oikean kammion voimakkuutta.
Girish N. Nadkarni, MD, MPH, CPH, on lÀÀketieteen apulaisprofessori Icahn School of Medicine -koulussa Mount Sinaissa, tietopohjaisen ja digitaalisen lÀÀketieteen (D4M) osaston pÀÀllikkö ja tutkimuksen vanhempi kirjoittaja.
âVaikka houkuttelevaa, lÀÀkĂ€reille on perinteisesti ollut haastavaa kĂ€yttÀÀ EKG:tĂ€ sydĂ€men vajaatoiminnan diagnosoimiseen. TĂ€mĂ€ johtuu osittain siitĂ€, ettĂ€ nĂ€ille arvioinneille ei ole olemassa vakiintuneita diagnostisia kriteerejĂ€ ja koska jotkut muutokset EKG-lukemissa ovat yksinkertaisesti liian hienovaraisia ââihmissilmĂ€lle havaittavissa", tohtori Nadkarni sanoi. "TĂ€mĂ€ tutkimus edustaa jĂ€nnittĂ€vÀÀ askelta eteenpĂ€in EKG-tietoihin piilotetun tiedon löytĂ€misessĂ€, mikĂ€ voi johtaa parempiin seulonta- ja hoitoparadigmoihin suhteellisen yksinkertaisen ja laajalti saatavilla olevan testin avulla."
Koneen ohjelmointi ja testaus
Tutkijat ohjelmoivat tietokoneen lukemaan potilaiden EKG:t ja kirjallisista raporteista poimittuja tietoja, joista jÀlkimmÀinen toimi vakiotietosarjana, jota tietokone voi verrata EKG-tietoihin. TÀmÀ mahdollisti sen tunnistamaan heikommat sydÀmet.
Luonnollisen kielen kÀsittelyohjelmilla (NLP) tietokone voisi poimia nÀmÀ tiedot kirjoitetuista sanoista. Samaan aikaan hermoverkot voisivat löytÀÀ kuvioita kuvista, jotka voitaisiin sitten sisÀllyttÀÀ algoritmiin auttamaan sitÀ tunnistamaan pumppausvahvuudet.
"Halusimme edistÀÀ uusinta kehitystÀ kehittÀmÀllÀ tekoÀlyn, joka kykenee ymmÀrtÀmÀÀn koko sydÀmen helposti ja edullisesti", sanoi tohtori Vaid.
Kone analysoi 700,000 XNUMX EKG- ja kaikukuvausraporttia, jotka tulivat neljÀstÀ eri sairaalasta. ViidennellÀ sairaalalla testattiin, kuinka algoritmi toimisi eri kokeellisissa olosuhteissa.
"TÀmÀn tutkimuksen mahdollinen etu on, ettÀ se sisÀlsi yhden suurimmista EKG -kokoelmista yhdeltÀ maailman monipuolisimmista potilasryhmistÀ", sanoi tohtori Nadkarni.
Algoritmi osoitti tehokkaan kyvyn ennustaa, millÀ potilailla on terve tai heikko vasen kammio, ja se oli 94 prosentin tarkka ennustaessaan, millÀ potilailla oli terve ejektiofraktio eli kuinka paljon nestettÀ kammio pumppaa ulos jokaisella lyönnillÀ. Algoritmi oli myös 87 prosentin tarkka ennustaessaan niitÀ, joiden poistofraktio oli alle 40 prosenttia.
Yksi vielÀ työtÀ kaipaavista osa-alueista on ennustaminen, millÀ potilailla sydÀn on lievÀsti heikentynyt. Algoritmilla oli vain 73 prosentin tarkkuus ennustettaessa potilaita, joiden ejektiofraktio oli 40-50 prosenttia.
Algoritmi pystyi havaitsemaan oikeanpuoleiset venttiilin heikkoudet myös EKG:stÀ, ja se saavutti 84 prosentin tarkkuuden ennustaessaan, millÀ potilailla oikeanpuoleiset venttiilit olivat heikot.
"Tuloksemme viittasivat siihen, ettÀ tÀmÀ algoritmi voi lopulta auttaa lÀÀkÀreitÀ diagnosoimaan vikaa sydÀmen kummallakin puolella", tohtori Vaid sanoi.
Toinen tÀmÀn tutkimuksen tÀrkeÀ kohta oli, ettÀ se ehdotti, ettÀ tekoÀly voisi olla tehokas sydÀmen heikkouden havaitsemisessa kaikilla potilailla rodusta ja sukupuolesta riippumatta.
"Tuloksemme viittaavat siihen, ettÀ tÀmÀ algoritmi voisi olla hyödyllinen työkalu auttamaan kliinisiÀ lÀÀkÀreitÀ torjumaan eri potilaiden sydÀmen vajaatoimintaa", lisÀsi tohtori Glicksberg. "Suunnittelemme parhaillaan tulevia kokeita huolellisesti testataksemme sen tehokkuutta todellisessa ympÀristössÀ."