Tekoälyn aiheuttama hypeväsymys: Miksi toimittajat torkuttavat lehdistötiedotteesi kanssa

Tekoälyn kultaryntäys

Vuonna 2025 elämme tekoälyvarustelun keskellä. Lähes jokainen teknologiayritys, samoin kuin kasvava määrä yrityksiä käytännössä kaikilla toimialoilla – rahoitusalasta terveydenhuoltoon ja valmistukseen – väittää nyt olevansa tekoälyyrityksiä.

Kun generatiiviset tekoälytyökalut, laajat kielimallit ja koneoppiminen jatkavat valtavirtaansa, johtajat vaativat otsikoita, jotka nostavat esiin heidän tekoälyaloitteitaan. Lehdistötiedotteiden ja mediaesittelyjen tulvasta huolimatta useimmat tekoälytoimittajat huomaavat olevansa hukassa hälyn keskellä, ja heidän ponnisteluistaan ​​ei juurikaan näy julkisuutta.

Tämä ei johdu median kiinnostuksen puutteesta tekoälyä kohtaan. Itse asiassa Tekoäly on yksi eniten käsitellyistä aiheista nykypäivän teknologiajournalismissa. Ongelmana on sisällön määrä: loputon tulva ilmoituksia, muotisanoja ja uudelleenbrändättyjä perinteisiä työkaluja, jotka hämärtävät innovaation ja jäljitelmän välistä rajaa. Toimittajille tämä sisällön tulva on todellinen haaste, kun he kamppailevat erottaakseen signaalin kohinasta.

Mediamaisema hukkuu tekoälyyn

Mediaekosysteemi on räjähtänyt uusien mediakanavien myötä, perinteisistä sanomalehdistä ja teknologiablogeista niche-uutiskirjeisiin, alan podcasteihin ja TikTok-selittäjiin. Kaikissa näissä kanavissa tuodaan päivittäin uusi aalto tekoälyyn liittyviä uutisia, mukaan lukien uusia avoimen lähdekoodin mallijulkaisuja, tutkimuspapereita, investointeja, tuoteintegraatioita ja ajatusjohtajuusartikkeleita.

Tekoäly on nyt levinnyt lähes kaikille tärkeille sektoreille. Rahoitusalalla yritykset ottavat käyttöön algoritmisia kaupankäyntijärjestelmiä ja petosten havaitsemisjärjestelmiä. Terveydenhuollossa Tekoäly mahdollistaa diagnostisen kuvantamisen, ennakoivaa mallinnusta hoitosuunnitelmille ja lääkekehitysalgoritmeja. Valmistuksessa se ohjaa laadunvalvonnan ja ennakoivan kunnossapidon työkalujen konenäköjärjestelmiä. Vähittäiskaupassa, logistiikassa, energia-alalla ja koulutuksessa olemassa olevat työkalut brändätään usein hätäisesti uudelleen tekoälypohjaisiksi, tyypillisesti kolmannen osapuolen laajoihin kielimalleihin perustuen, ja niissä on vain vähän omaa kehitystyötä.

Tämän kyllästymisen seurauksena toimittajat hukkuvat samanlaisilta kuulostaviin puheisiin. Kun jokainen yritys väittää mullistavansa toimialaansa tekoälyn avulla, uutuudenviehätys katoaa. Toimittajan ilmoittama chatbotin lisääminen alustalleen ei enää herätä merkityksellistä kiinnostusta.

Tulos? Kaksi sanaa, joita jokainen yritys vihaa kuulla toimittajalta: "Jätän väliin." Tai he eivät yksinkertaisesti vastaa ehdotukseesi. Joka tapauksessa se ei ole hyvä.

Miksi jättiläiset ovat aina huomion keskipisteenä

Mediahuomio keskittyy usein tuttuihin teknologiajättien ryhmiin. OpenAIMicrosoft, Google ja Meta hallitsevat otsikoita paitsi innovaatioidensa myös huomion herättämiseen tarvittavien resurssien ansiosta.

Nämä yritykset nauttivat nimekkäästä maineesta, tekevät massiivisia investointeja tutkimukseen ja kehitykseen ja ilmoittavat jatkuvasti miljardien dollarien rahoituskierroksista ja lippulaivatuotteiden lanseerauksista.

Tarkastellaanpa muutamia viimeaikaisia ​​​​kehityskulkuja. OpenAI sai 40 miljardin dollarin rahoituskierroksen SoftBankin johdolla, Reuters raportoi. Alphabet sitoutui 75 miljardiin dollariin tekoälyinfrastruktuurin pääomamenoissa vuonna 2025 Reutersin mukaan. Vuodesta 2019 lähtien Microsoft on investoinut yli kolmetoista miljardia dollaria OpenAI:hin, Bloombergin mukaan.

Nämä tarinat herättävät luonnollisesti mediahuomiota, koska ne yhdistävät mittakaavan, merkityksellisyyden ja kiireellisyyden. Lisäksi ne tuovat mukanaan paljon rahaa. Pienemmiltä toimittajilta tähän valokeilaan murtautuminen ilman miljardien pääomaa tai menestystuotetta vaatii aivan erilaisen lähestymistavan.

Toimittajan haukansilmä: Skeptisyyttä ja todisteita

Nykyinen tekoälyyn liittyvä mediailmapiiri on tarkkaavainen. Alkuperäistä tekoälyeuforian aaltoa ovat hillinneet eettiset keskustelut, disinformaatiohuolet ja sarja pettymyksiä herättäviä tuoteväitteitä. Tämän seurauksena toimittajista on tullut tarkempia siinä, miten he lähestyvät tekoälyjuttuja.

Nykypäivän toimittajat esittävät vaikeita kysymyksiä. He haluavat tietää, onko yritys kehittänyt omia tekoälymalleja vai onko se vain pakkaamassa GPT-4:ää uuteen käyttöliittymään. He vaativat todisteita sijoitetun pääoman tuoton, suorituskykymittareiden ja reaalimaailman käyttötietojen muodossa. He etsivät asiakaspalautteita, vertailuarvoja ja vertaisarvioitua tutkimusta.

Yritykset, jotka tarjoavat epämääräisiä väitteitä, kuten "käytämme koneoppimista toiminnan parantamiseen", eivät todennäköisesti saa huomiota. Skeptisyys on oletusarvoista, varsinkin kun toimittajat eivät pysty todistamaan väitteitään.

Hype-sykli ja sen tyytymättömyys

Olemme siirtyneet aikakauteen, jossa tekoälyn odotetaan herättävän huomiota ja rahoitusta käytännössä kaikissa kosketuspisteissä, esittelyistä lehdistötiedotteisiin. Mutta kun Gartner Hype Cycle on toistuvasti osoittanut, että liiallinen lupaaminen johtaa väistämättömään pettymykseen.

Mediaväsymys kasvaa. Liioiteltu kielenkäyttö, kuten "mullistava" ja "vallankumouksellinen", on usein tehotonta, ellei sitä tue mitattavissa oleva vaikutus. Vielä pahempaa on, että yritykset, jotka liioittelevat kykyjään, ovat vaarassa jäädä huomiotta tai niitä arvostellaan julkisesti.

Kokeneet viestijät ymmärtävät, että uskottavuus on tärkeämpää kuin pöhinä. Vakuuttavimmat tekoälykertomukset yhdistävät kunnianhimoiset tavoitteet selkeisiin todisteisiin niiden toteuttamisesta. Ne tarjoavat paitsi vision, myös polun sen toteuttamiseen.

Läpimurto: PR-käsikirja nykypäivän tekoälytoimittajille

Uusille tekoälytoimittajille erottuminen nykyajan mediaympäristössä vaatii strategista ja perusteltua lähestymistapaa. Avainasemassa on olla täsmällinen ja toimittajaystävällinen.

Keskittyminen tiettyyn markkinarakoon auttaa. Yleisten väitteiden sijaan toimittajien tulisi korostaa läpimurtoa tietyllä toimialalla. Esimerkiksi tekoälyratkaisun osoittaminen, kuinka se vähensi petosten havaitsemisen vääriä positiivisia tuloksia mitattavissa olevalla prosenttiosuudella, on painavampaa kuin yleiset lausunnot siitä, miten tekoäly tuo innovaatioita petosten ja turvallisuuden alalle. Vaikuttavuuden osoittaminen on elintärkeää.

Vaikuttavuuden elinehto on data. Sijoitetun pääoman tuottoluvut, suorituskyvyn vertailuarvot ja asiakastarjoukset antavat toimittajille materiaalia, jota he tarvitsevat arvon arviointiin ja viestimiseen.

Analyytikoiden tai riippumattomien asiantuntijoiden tekemä kolmannen osapuolen validointi lisää uskottavuutta ja näkyvyyttä. Toimittajien tulisi myös keskittyä pitkäaikaisten suhteiden rakentamiseen toimittajien kanssa tarjoamalla pääsyn teknisiin johtajiin, varhaisia ​​tuote-esikatseluja tai ainutlaatuisia näkemyksiä.

Lopuksi, tiedä, mitä mediayleisö etsii viestinnässä. Uutiskirjeet hyötyvät lyhyistä, ajankohtaisista ja dataan perustuvista osioista. Ammattijulkaisut vaativat usein perusteellisia selityksiä tai kirjallisia kysymys- ja vastausosioita. Huipputason toimittajat saattavat tarvita useamman kuin yhden keskustelun ennen kuin he lainaavat aiheen asiantuntijoita tai kirjoittavat tuotteesta.

Lyhyesti sanottuna toimittajien on asetettava tiedottamisessaan etusijalle tarkkuus, uskottavuus ja mediakohtainen suuntautuminen.

Johtopäätös: Määrästä arvoon

Nykypäivän AI-kultaHuomio on arvokasta. Sitä ei myönnetä äänekkäimmälle tai näyttävimmällä ammattikielellä puhuvalle myyjälle. Se menee niille, jotka tarjoavat aitoa ja erottuvaa vaikutusta.

Median tarkastelun kiristyessä tekoälytoimittajien on siirryttävä pelkästä kykyjensä viestimisestä tulostensa esittelyyn. Hyvä uutinen on, että älykkäille ja hyvin kerrotuille tarinoille on edelleen mahdollisuuksia. Tie otsikoihin vuonna 2025 ei ole sitä, että ollaan äänekkäitä. Kyse on siitä, että ollaan älykkäämpiä.